tiistai 8. marraskuuta 2016

Lämmittävä kaalikeitto uunissa: Zuppa alla valdostana - leipäkeitto Valle d'Aostan tapaan

Luoteis-Italian Piemonteen, Ranskaan ja Sveitsiin rajoittuva pikkuruinen Valle d'Aostan eli Aostanlaakson maakunta on jäänyt minulle valitettavan vieraaksi. Tiedän sen olevan vuoristoista aluetta, osittain sen alueellahan sijaitsee Mont Blanc (it. Monte Bianco), Alppien korkein huippu. Lisäksi tiedän siellä puhuttavan italian lisäksi ranskaa, mutta ihan hirveän paljon en muuten alueesta tiedäkään. Toistaiseksi en myöskään ole päässyt maakunnassa vieraliemaan, mutta sopivan tilanteen tullen aijon ottaa vahingon takaisin. :) 

Viime päivinä olevan töiden vuoksi viimeinkin perehtynyt hieman Valle d'Aostaan ja sen ruokakulttuuriin. Todella mielenkiintoista ja niin kovin erilaista muuhun Italiaan verrattuna. Ei niinkään oliiviöljyä, vaan voita. Ei niinkään vehnäjauhoja, vaan ruisjauhoja. Tuhteja ruokia, eläinrasvojen käyttöä. Grappaa. Yhtäläisyyksiä ranskalaiseen ja sveitsiläiseen keittiöön - tällainen on Aostanlaakson keittiö. Kuulostaa kotoisen tutulta meistä suomalaisista, mutta voisiko tämä todellisuus enää kauempana olla esimerkiksi aurinkoisen eteläitalialalaisen Apulian maakunnan kevyestä kasvispainoitteisesta keittiöstä...? 

Ihana, ihana Italia - makujen ja vastakohtien aarreaitta. :) 

Ensimmäinen ikinä julkaisemani, kokeilemani tai ylipäätään syömäni valledaostalainen ruoka on ihanan lämmittävä talvinen kaalipohjainen leipäkeitto. Mielenkiintoisesti uunissa valmistettuna. 

Kaalina tässä reseptissä käytetään Italiassa varsin yleistä savoijinkaalia, joka meillä Suomessa tunnetaan ryppyisen ulkomuotonsa vuoksi myös nimellä kurttukaali. Pidän tästä kaalilajikkeesta kovasti ja se onkin todella mieto kaali, joten siitä on kaaleihin totuttelu hyvä aloittaa, jos et aiemmin ole niiden ystävä ollut. Kuitenkin, jos et löydä savoijinkaalia tai et vain pidä siitä, käytä toki tavallista keräkaalia sen sijaan. 

Leipänä tässä keitossa käyttäisiin tosiasiassa aostanlaaksolaista ruisleipää, mutta sitä nyt ei Suomesta saa ja reissumiehet jne ovat siitä aika kaukana, joten päädyin ennemmin käyttää vaalean jyväleivän viipaleita. 

Vielä sananen juustosta, ennen kuin päästään itse reseptiin. :) 

Tässä kaalisopassa käytettäisiin oikeaoppisesti juustona Valle d'Aostan omaa perinteikästä Fontinaa. En kuitenkaan ole sitä koskaan nähnyt Suomessa myynnissä, joten eipä auttanut, kuin soveltaa. Päädyin käyttämään nykyään Lidlin vakiovalikoimaan kuuluvaa piemontelaista Bra teneroa.  Myös Toma piemontese, sekin Lidlin valikoimissa, olisi epäilemättä käynyt. Mielestäni nämä ovat maultaan sen verran saman makuisia kuin Fontina, että ajavat kyllä asian. :) Jos et näitä saa käsiisi, kokeile vaikka goudaa tai jotain kotimaista kermajuustoa. 

Tuo Fontina muuten on kirjaimellisesti varsin perinteikäs juusto: sen katsotaan olevan peräisin vuodelta 1270. Ensimmäinen maininta kuvan muodossa Fontinasta on 1400-luvun freskosta Issognen linnasta. 

Väkisin herää kysymys, mahtavatkohan tämän hetken uudet innovaatiot, kuumat nimet ruokamaailmassa, kuten nyhtökaura ja härkis, kestää aikaa samalla tavalla, kuin tämä jos lähes ikuinen klassikko. 

No, sitä pohtiessa eikun valmistamaan ihanan lämmittävää kaalikeittoa - mikään ei voisi pakkaspäivään sopia paremmin. :) 

Tarvitset (pieni vuoallinen, 2-4 henk.)

1 pieni savoijinkaali
loraus oliiviöljyä 
suolaa
2,5 dl kasvislientä (alkuperäisessä reseptissä lihalientä)
(kuivettuneen) jyvä-/maalaisleivän viipaleita
fontinaa tai muuta kermajuustoa viipaleina tai raasteena
(halutessasi pekonia)
voita

Valmistus: 

1. Irroita kaalin lehdet. Poista kova lehtiruoti. Huuhtele tarvittaessa ainakin uloimmat lehdet ja leikkaa suikaleiksi. 
2. Laita kaalit kattilaan suolattuun veteen ja keitä pehmeäksi. Kaada lävikköön ja valuta huolella.
3. Voitele uunivuoka voilla, levitä pohjalle kaali tasaiseksi kerrokseksi. Jos käytät pekonia, lisää se palasina tässä vaiheessa, kaalin päälle. 
4. Laita kaalin päälle kerrokseksi leipäviipaleet, ja sitten juusto viipaleina. Ainekset voi tarvittaessa laittaa myö useampaan kerrokseen vähän lasagnen tapaan. Viimeiseksi kerrokseksi tulee joka tapauksessa juustoa. 
5. Kaada lopuksi kauhalla muiden ainesten päälle kasvis- tai lihaliemi. 
6. Paista uunissa 250 asteessa, kunnes juusto alkaa saada väriä ja ruoan pinta rapsakoitua. 




2 kommenttia:

  1. Onpas kivasti uudistunut blogi! Erittäin mielenkiintoinen postaus. Kiva tietopaketti tuon alueen ruokakulttuurista ja juuston historiasta.
    Kävimme toissakesänä Mont Blancilla ja sieltä piti oikaista Italian kautta seuraavaan kohteeseen. Tie muuttui niin jyrkäksi ja kippuraiseksi, että asuntoautolla kun reissussa olimme, oli käännyttävä takaisin. Totta totisesti Piemonte on osin vuoristosta.
    Tuo resepti vaikuttaa hyvin sveitsiläiseltä. Entäs tuo Fontina -juusto. Lapsuudessani oli muistaakseni Fontanaa, mutta saattoi se olla Fontinaakin. Todella kermaisen hyvää.
    Mukavaa viikon jatkoa :-) T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista
  2. Kiitos! :)
    Kiva, että aihepiiri kiinnosti. Tosiaankin italialaisittain varsin eksoottinen ruoka-alue tämä kyllä on - oliiviöljy ja vehnä loistavat poissaolollaan! Sen sijaan Sveitsiin ja sen ruokakulttuuriin yhtäläisyydet ovat kyllä huomattavat - ajatella, että Aostanlaakson erikoisherkkuihin kuuluu fonduta, joka on varmaan pilkulleen samaa, kuin Sveitsin fondue. :)
    Harmin paikka, että teillä on Valle d'Aostan vierailu jäänyt noin pienestä kiinni. Toki ymmärtäähän sen. Jos tilaisuus tulee, menkää joku kerta. Alue on ainakin upeista linnoistaan kuuluisa.
    Mielenkiintoista, olisiko tosiaan mahdollista, että Suomestakin olisi joskus saanut juuri tuota Italian Fontina??? Jos näin on niin miksi, oi miksi sitä ei enää ole saatavilla???
    Kiitos ja hyvää viikonjatkoa myös Myrskyluodolle! :)

    VastaaPoista